Tänään on taas sattunut ja tapahtunut yhdelle päivällä ihan riittävästi. Aamulla lähdettiin käymään kyläkauppa Keskisellä. Hyvässä seurassa reissu oli mukava, vaikka kaupalla väkeä olikin niin, ettei sekaan meinannut mahtua ja tuskastuttava helle.
Itse kaupasta ostin mustia, suorakaiteen muotoisia rakennussaaveja kasvihuoneeseen multa-astioiksi ja puutarhapuolelta kesäkulleron, pensasmustikan ja jännittävän näköisen mehikasvin (?), jonka nimi oli niin vieras, että en nytkään muista sitä.
Kotimatkalla ikävyydet sitten alkoivat. Ensin osuimme paikalle, kun risteyksessä oli juuri rysähtänyt. Pakettiauto ja henkilöauto olivat törmänneet toisiinsa ja jälki näytti pahalta. Toinen auto savusi vielä, mutta väkeä oli jo paikalla sen verran, että emme viitsineet mennä sekaan tien tukkeeksi ja hälytysajoneuvojen tielle. Myöhemmin kuulimme, että viisi ihmistä oli loukkaantunut.
Kotiin tultuamme laskin kukkaroni auton konepellille, kun kannoin ostoksia sisälle - ja unohdin sen siihen. Ei sitä huomannut puolisokaan, joka pikapuoliiin lähti autolla viemään koiria metsään lenkille.
Maantiellehän se kukkaro oli pudonnut heti ensimmäisessä mäessä ja mutkassa. Onneksi sen löysi ihminen, joka näki vaivaa palauttaakseen sen tohelolle omistajalle. Harmittaa silti mokoma huolimattomuus ja toisille tuotettu vaiva...
Aina sanotaan, ettei kaksi ilman kolmatta. Toivottavasti riittävän isosta harmista käy se, etten jostain syystä pääse lainkaan kommentoimaan bloggerin blogeja. Olen käynyt kokeilemassa jo ties kuinka monilla sivuilla. Isompia harmeja en nyt kaipaa.
Itse kaupasta ostin mustia, suorakaiteen muotoisia rakennussaaveja kasvihuoneeseen multa-astioiksi ja puutarhapuolelta kesäkulleron, pensasmustikan ja jännittävän näköisen mehikasvin (?), jonka nimi oli niin vieras, että en nytkään muista sitä.
Kotimatkalla ikävyydet sitten alkoivat. Ensin osuimme paikalle, kun risteyksessä oli juuri rysähtänyt. Pakettiauto ja henkilöauto olivat törmänneet toisiinsa ja jälki näytti pahalta. Toinen auto savusi vielä, mutta väkeä oli jo paikalla sen verran, että emme viitsineet mennä sekaan tien tukkeeksi ja hälytysajoneuvojen tielle. Myöhemmin kuulimme, että viisi ihmistä oli loukkaantunut.
Kotiin tultuamme laskin kukkaroni auton konepellille, kun kannoin ostoksia sisälle - ja unohdin sen siihen. Ei sitä huomannut puolisokaan, joka pikapuoliiin lähti autolla viemään koiria metsään lenkille.
Maantiellehän se kukkaro oli pudonnut heti ensimmäisessä mäessä ja mutkassa. Onneksi sen löysi ihminen, joka näki vaivaa palauttaakseen sen tohelolle omistajalle. Harmittaa silti mokoma huolimattomuus ja toisille tuotettu vaiva...
Aina sanotaan, ettei kaksi ilman kolmatta. Toivottavasti riittävän isosta harmista käy se, etten jostain syystä pääse lainkaan kommentoimaan bloggerin blogeja. Olen käynyt kokeilemassa jo ties kuinka monilla sivuilla. Isompia harmeja en nyt kaipaa.
Täytyy minunkin testata kommentointia. Tosin voisi kuvitella, että muillakin on vaikeuksia, muutenhan täällä oletettavasti näkyisi jo muiden kommentteja.
VastaaPoistaEnpä ole tullut ajatelleeksi, että niitä suorakaiteen muotoisia säiliöitä voisi käyttää myös multa-astioina. Kai se mahtuu kasvihuoneen ovesta? Voisin minäkin ensi kesänä laittaa tomaateille ym. paremmat kasvualustat sillä kurin. Kiitos vinkistä.
Ajattelin, että ne voisivat olla siistejä siihen hommaan. Kokeilen ensin, josko pelkkä sorakerros pohjalla riittäisi ojitukseksi, ettei tarvitsisi porata reikiä. Toinen potentiaalinen ongelma on sitten se, että musta saavi kuumenee aika kovasti. Sapa nähdä kestävätkö kasvien juuret sen. Ostin kahta kokoa 65 -litraista ja 90 -litraista. Ehkä multatilan koollakin on kasvuolosuhteisiin vaikutusta..
VastaaPoistaAi, niin ja se meidän kasvihuoneemme - jos se joskus pystyyn saadaan - pitäisi olla niin tilava, että sinne mahtuu kottikärryillä ovesta, joten eiköhän nuo saavitkin luukusta mahdu, Aila :)
VastaaPoistaTuota kottikärryasiaa en yhtään tullut ajatelleeksi, kun omaa kasvihuonettamme hankittiin - ja sen on saanut tuta ylimääräisenä vaivootteluna. Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa, sano. No, mä vosin käydä kokeilemassa tuota mustaa paljuamme, jos vaikka mahtuisi ovesta.
VastaaPoistaApropos, olipa hauskasti (ilkikurisesti) oivallettu, että auton pökkijä taisi saada itse menopeliinsä pahemmat jäljet.