Joko saa ruveta hötkyilemään?

Joko pian saa ruveta hötkyilemään keväisiä puutarha-asioita? ...Ehkä ei vielä kannata, kun piha näyttää tuolta. Puutarhablogeja ja -lehtiä tekee silti jo mieli vilkuilla ja kylvömultaakin voisi tietysti hankkia ajoissa. Tosin se on parasta teljetä toistaiseksi ajastetun lukon taa. Muutoin voi siemenet lipsahtaa kylvöpotteihin ennen aikojaan ja taimista kasvaa honteloita aneemikkoja.

Tositoimiin pääsemistä odotellessa voi aina suunnitella ja unelmoida. Häivähdykseltä Kotipoluilta-blogista sain tämmöisen mukavasti virittelevän haasteen. 11 kysymystä vastattavaksi ja seuraaville haastettaville voi tehdä omat kysymykset:

 1. Mitkä ovat lempikukkiasi?
Unikot miellyttävät silmää kaikissa kasvuvaiheissaan

2. Mikä on parasta/kauneinta puutarhassasi?
Suuret, vanhat puut

3. Mitkä ovat lempipuuhiasi pihapiirissäsi?
Istuttaminen puhtaaseen multaan on aina toivoa täynnä :)

4. Mitkä tehtävät ovat pahimpia pakkopullia?
Juolavehnän kitkeminen kasvimaasta. Grrrr....

5. Mitä haluaisit puutarhassasi muuttaa?
Toivoisin jaksavani pitää sen paljon siistimpänä

6. Kumpaa olet enemmän, spontaani kasvien keräilijä vai huolellinen suunnittelija (vai jotakin muuta)?
Keräilijä, ehdottomasti. Mahdollisesti jopa ajattelematon hamstraaja.

7. Mikä on mukavin puutarhamuistosi?
Lapsuuteni 9 ensimmäistä vuotta sain ihailla vanhojen puutalojen puutarhoja naapurustossa. Niistä jäi mieleen käkkyräiset omenapuut ja luonnonkivien reunustamat kukkapenkit.Sitä vaikutelmaa yritän jäljitellä nykyisessä puutarhassani.

8. Mitä uutta haluaisit kokeilla tulevana kasvukautena?
Olen viimeisten kolmen vuoden kuluessa vasta perustanut (melkein) kaikki tämän talon istutukset ja hankkinut satoja kasveja. Ensi kesän suurin kokeilu taitaa olla yritys saada kaikki hoidettua, pysymään hengissä ja kasvamaan. Ai, niin. Jännittävin kokeilu on sittenkin yritys kasvattaa kärhöjä siemenistä.

9. Mistä pidit viime kesänä niin paljon (tai mikä onnistui niin hyvin), että aiot toistaa sen tänäkin kesänä? Kasvihuonekurkku onnistui yli odotusten. Aion myös taimikasvattaa paljon kukkia tänäkin vuonna.

10. Mitä toivot tai odotat ensi kesältä? Enemmän aurinkoa kuin viime kesänä, kiitos.

11. Parhaat puutarhavinkkisi? Lienevät jo kaikille tuttuja: Kolme koota: kompostointi, kohopenkki ja kateviljely takaavat kokemukseni mukaan parhaan kasvutuloksen.

En nyt haasta ketään erityisesti, kun niin monet ovat jo tämän saaneet. Poimi toki nämä Häivähdyksen kysymykset mukaasi, jos tekee mieli vastata.

Haastetta kerrakseen

Veto on ollut poissa ja hönkä lopussa tältä tädiltä pidemmän aikaa. Ansa heitti haasteella ja Herne kauniilla kukkakimpulla jo viikkoja sitten. En ole jaksanut niihin vastata, kun linkittäminenkin tuntuu työltä, eikä talouden virallisella kamerankäyttäjällä ole enää aikaa napsia toivomiani kuvia. 

Nyt ratkaisen kimppupulman menemällä siitä, mistä on aita matalampi, eli niiamalla kiitokseksi Herneelle ja ojentamalla sen eteenpäin kaikille ihanille kommentoijille ja niille, joiden blogit olen linkittänyt tuohon sivupalkkiin. Piristätte päiviäni arvaamattoman paljon.

Ansan haaste kuului lyhykäisyydessään "kuvaa keittiössäsi olevia asioita". Meikäläisellä kirposi noinkin yksinkertaista tehtävää miettiessä hikikarpalo otsalle, eikä pelkästään energianpuutteen vuoksi, vaan siksi, että keittiö on tässä huushollissa ainoa huone, jonka koen suureksi ongelmaksi. Se vimmastuttaa minua, mutta kun ei ole rahaa, kykyä, eikä voimia, pulmalle ei paljoa mahda.

Ongelmien lähde keittiössämme on se, että pienen, 13 neliöisen huoneen seiniä rikkoo neljä (!!) täysikokoista ovea ja kaksi ikkunaa. Ei tarvitse olla arkkitehti tajutakseen, ettei kaapeille silloin paljon tilaa jää., eikä paljon muullekaan. 

Kun talo on rakennettu 1860-luvulla, on helppoa ymmärtää, että käsitys tarkoituksenmukaisuudesta oli siihen aikaan toisenlainen..mutta, kun huonejärjestys on muuten mielestämme aivan täydellinen, on vaikea hyväksyä sitä, että keittiö on äärimmäisen epäkäytännöllinen.

En esittele kokonaiskuvaa, koska en jaksa siivota. Yritin löytää kyökistä edes jotain, mistä pidän ja tämmöisiä pikkujuttuja bongasin:

 Joka aamu kahvia keittäessä katse osuu ompputarhaan. Se on kaunis kaikkina vuodenikoina. Lehmäverhoista tykkään myös. Ne vaihdan toisiin vain jouluverhojen ajaksi.

 Keittiömme värit ovat valkoinen ja harmaa. Seinään tosin tuli hankittua aivan vääränlainen tapetti. Talon hengittävyyden vuoksi valittu, muoviton, paperitapetti imee itseensä lieden vieressä kaikki rasvaroiskeet, eikä sitä voi pyyhkiä. Talouspaperitelineestä pidän silti..

Harmitusta meikäläisessä herättää myös se, että lähes kaksimetrinen mieheni kiinnitti muuttoremontin yhteydessä kaapit niin korkealle, että minä, 160 senttisenä, yletyn hädintuskin kaappien kahdelle alemmalle hyllylle. Noita teräksisiä esineitä ottamaan en ylety keittiötikkailtakaan

Suoraan maantielle näkyy yhdestä ainoasta ikkunasta ja sekin on tuommoinen pieni. Viime keväänä retuutin kissojen ruokintapöydälle, sen ikkunan eteen, taimikasvatusta varten tuommoisen kukkatelineen. Siihen se sitten jäi, eikä viidakon läpi näe enää sisään kukaan.

Tämän haasteen tahtoisin tuupata eteenpäin Maelkalle, joka piakkoin on muuttamassa uuteen kotiin ja Ailalle, jonka keittiötä en ole päässyt vuosikymmeniin näkemään, vaikka hyviä ystäviä olemmekin.

Napitus

Sain tuommoisen tunnustuksen Rantakasvilta ja Geraniumilta.  Se ilahdutti kovasti. Kiitos. Jotkuthan eivät jaa näitä henkilökohtaisesti eteenpäin, kun tuntuu, että kaikilla blogitutuilla on jo semmoinen. Jotkut seuraavat niin monia blogeja, että muutamaa "napitettavaa" on hankala valita. Linkittämisessä on tietenkin myös oma vaivansa ja sitten on vielä sekin, että joidenkin mielestä koko kehunapittelu on turhaa ja lisää kuppikuntaisuutta.

Minä pidän sekä tämmöisten nappien antamisesta että saamisesta. Tuntuu niin mukavalta huomata, että joku on ajatellut minua hetken ja itse voin lähettää ystävällisiä ajatuksia jollekin toiselle tässä muodossa.

Tunnustuksen säännöt ovat seuraavat:

1. Kiitä linkin kera bloggaajaa, joka antoi tunnustuksen.

2. Anna tunnustus eteenpäin 5:lle lempiblogillesi ja kerro siitä heille kommentilla.

3. Kopioi Post it - lappu ja liitä se blogiisi.

4. Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, vaikka se onkin kerrottu
vain Post it - lapulla ja toivo, että lempibloggaajasi jakavat
sen eteenpäin.


Seuraan tällä hetkellä aktiivisesti hyvin harvaa blogia. (Johtuu lähinnä vaikeasta elämäntilanteesta. Ei voimat riitä edes nettisurffailuun). Rantakasvin ja Geraniumin tekstit luen kuitenkin aina. Takaisinpäin ei nappia kai kuitenkaan kehtaa tuupata..

Parempina aikoina odotan innokkaasti Häivähdyksen ja Morsingon upeita kuvapostauksia. Puutarhatarinoita -blogin  mainiosti kirjoitettuja, viihdyttäviä ja informatiivisia postauksia singahdan myös katsomaan heti, kun ne huomaan.  Nettimartta on tämän saanut jo ja vikkelänä tyttönä jakanut kai eteenpäinkin, mutta kehaisenpa nyt silti häntäkin, kun niin hyvin viihdyn myös hänen juttujensa parissa. Viides menee jälleen kerran ystävälleni Ailalle, jonka blogista löytyy paljon muutakin kuin puutarhajuttuja. Mikä ilo onkaan, että kuulumisia, tietoa ja ajatuksia voi vaihtaa nykyään myös blogien kautta. Moni yksityiskohta jäisi kuulematta liveystävienkin elämästä, jos ei blogia olisi.

Arvat on heitetty

Arvat on karvaisen onnettaren toimesta heitetty - pitkin pöytää. Koska Muskakisu innostui saamastaan kunniatehtävästä niin kovasti, että huitaisi kerralla viisi lappua kiposta, jaetaan nyt sitten viisi palkintoa neljän sijasta. Voittajat ovat Magdalena Hai, tiuku, Nettimartta, Satu ja Hippokampustaja. Palkinnot voi periä pistämällä postiosoitteensa tuonne sähköpostiini ja kertomalla, minkä palkinnoista haluaa.

Palkintojen esittely ja yksityiskohtainen kuvaus arvontaprosessista löytyy tuolta Talviunilla- blogin puolelta.

Kiitos kaikille osallistuneille. Muskalla ja emännällä oli hauskaa.

Hemmetin heinätähdet ja vietävän virvanarsissit!

Ei pitäisi olla näin mainoksen orja. Viime viikolla sain sähköpostiini erään verkkokaupan "kerhon" jäsenille tarkoitetun tarjouksen kukkasipulipaketeista. Tilasin heti yhden, sillä mukana sattui olemaan himoitsemaani lehtolaukkaa, keltaista helmililjaa ja ihanan väristä liilanpunaista krookusta. Muutaman tunnin kuluttua sain vastauksen tilausviestiini. Paketit olivat kuulemma loppuneet.

Harmistuksesta toivuttuani huokasin helpotuksesta, iloitsin rahansäästöstä ja siitä, ettei tarvinnut ryhtyä laajentamaan kukkapenkkiä. Tänään sain sitten yllättäen viestin, että kyseisestä verkkokaupasta tilaamani kukkasipulit ovat saapuneet asiamiespostiin. Yllätykset eivät loppuneet siihen. Kun aukaisin paketin, sain lukea, että osa tarjouksessa luvatuista sipuleista oli korvattu toisilla, juuri ne himoitsemani kauniin väriset laukat, helmililjat ja krookukset.

Toiveikkaana, mutta pahaa aavistellen aloin penkoa pakettia ja pahimmalla mahdollisella tavalla oli käynyt. Puolet kolmensadan sipulin pakkauksesta oli nyt sellaisia, jotka eivät talvehdi näillä seuduilla, eli virvanarsisseja ja heinätähtiä. Hyvä, etten itkua vääntänyt.

Tiedänhän minä, että voisin palauttaa paketin ja vaatia rahat takaisin. Olen sellaiseen kuitenkin liian laiska ja suoraan sanottuna säälin myös hiukan sekä yrittäjää, jolle ilmeisesti on jäämässä paljon sipuleita käsiin ja kasviparkoja, jotka ovat tuomittuja pois heitettäväksi, ellei niille löydy sopivaa talvehtimispaikkaa.

Meidän huushollissamme EI mitään sieviä sipuli-istutuksia pöydän koristeeksi väsätä, sillä kissat pistelevät sellaiset poskeensa alta aikayksikön. Hyötäminen ei siis tule kyseeseen.

Järjestän sitten arvonnan jo nyt, vaikka olin ajatellut pistää sellaisen pystyyn vasta myöhemmin, siinä vaiheessa, kun laitan Kanttorilan puutarhan kevääseen saakka talvilepoon.

Kirjoitan siitä erillisen postauksen. Koska arvonta on kaikkien lukuisten blogieni yhteinen, palkintoina tulee olemaan myös muuta kuin kukkasipuleita. Sipuleilla on nyt kuitenkin kiire maahan, joten aikataulu on tiukka. Arvon palkinnot jo maanantaina ja pistän paketit saman tien postiin.

Mukaan pääsee kommentoimalla jotain tähän postaukseen, tai Talviunilla-blogiini, jonne kirjoitan vielä erillisen, yksityiskohtaisen postauksen tästä arvonnasta. Tervetuloa mukaan. Voittajat saavat valita palkintonsa lappujen nostojärjestyksessä, joten niitä hemmetin heinätähtiä ei riesaksesi välttämättä siunaannu, vaikka voittaisitkin, ellet sellaisia välttämättä tahdo :)

Muffinsipäivä

Puutarhastelua -blogin Vianna ojensi Kanttorilan puutarhalle jo tovi sitten ihanan herkkumuffinsin. Nyt, kun koneeni alkoi taas pelittää, pääsin sitä tänne siirtämään ja eteenpäin tarjoilemaan. Herkuttelulla on usein hintansa. Tämänkin namin vastaanottoon liittyy velvoite vastata kolmeen kysymykseen ja ojentaa tunnustus eteenpäin kolmelle herkulliselle blogille.

Tässäpä vastaukset.

1. Lempivärini: Taitaa olla tällä hetkellä viininpunainen. Eri sävyisiä punaisia kukkiakin on tullut haalittua puutarhaan aika lailla..

2. Lempiruokani: Himoherkkuani ovat sokeriherneet, porkkanat ja kyssäkaali ihan raakana, juuri maasta nostettuna. Valmistetuista ruuista parhaiten maistuvat pastaruuat.

3 Minne haluaisit matkustaa? Jos kunto kestäisi matkustamista tahtoisin sinne Skotlantiin ja Irlantiin, minne puolison kanssa olimme nuorina ja vetreinä InteRail-kortilla menossa, kun rahat loppuivat kesken

Eteenpäin tarjoilen tätä kehuherkkua
Maalaispuutarhalle, koska Marketan kuvat ovat huikean kauniita, kissat söpöjä ja tekstien sävy sangen sympaattinen
Kotipoluilta -blogille, jonka kuvat myös ovat upeita ja herkällä tavalla koskettavia ja Häivähdyksen kommentit tässä blogiassa aina yhtä ilahduttavia.
Puutarhurin päiväkirjalle, jonka asiantuntevat ja selkeästi muotoillut kolumnit tarjoavat napakan ja viihdyttävän tietopaketin kokeneemmallekin puutarhurille