Vielä kasvaa

Kasvihuoneessa tomaatit alkavat viimeinkin kellastua ja punastella. Vasemmalta oikealle nuo ovat, jos oikein tunnistan, Tiny Tim, Parveketomaatti, Thumbling Tom Red, Outdoor Girl, Golden Sunrise ja Striped Stuffer.

Ruosteenpunaiset päivänliljat kukkivat ensimmäistä kesää.

Kesäsädekukkia kasvattelin viime vuotisista kerätyistä siemenistä ja harmistuin hieman, kun huomasin niiden muuttuneen kokonaan punaisista keltakirjaviksi. Keltaista on joissakin yksilöissä pilkkuina, kuin maaliroiskeita, toisissa enemmän, toisissa vähemmän.

Alppitähti

Salkoruusu

Kivikossa kukkii ensimmäistä kesää Alppitähti. Yhtään en tiedä onko se talvenarka. Toivottavasti ei, sillä tykkään siitä kovasti. Tänä keväänä siemenistä kasvattelemani kerrotut, mustat salkoruusut, päättivät myös viis veisata kaksivuotisuuden maineestaan ja ryhtyivät kukkimaan jo tänä kesänä.

Mutta mitäs tälle tehdään..Koskaan ennen en ole talvikurpitsaa näin isoksi saanut. Se on nyt puolentoista jalkapallon kokoinen. Minä kun en ole keittiössä viihtyvää sorttia, en tosiaankaan tiedä mitä muuta kuin pikkelsiä tuosta voisi tehdä. Etikkaliemeen säilöttyä kesäkurpitsaa meillä on jo kellari pullollaan.

Veto poissa

Jotkut värit saattavat olla nättejä vaatetuksessa tai sisustuksessa, mutta eivät välttämättä kukkasissa. Persikka kuuluu näjöjään sellaisiin. Tuota katsellessa rupesi vähän jo kaduttamaan, että tulin ensi kesäksi ostaneeksi persikan väristen auringonkukkien ja silkkikukkien siemeniä.

Mikälienauhus kukkii ensimmäistä kesää. Niistäkin olen oppinut pitämään, vaikka yleensä en ymmärrä isolehtisten kasvien päälle ( ties mitä niiden jättilehtien alla piileskelee..)

Olen yrittänyt istutella paljon sellaisia kasveja, joissa perhoset ja muut öttiäiset viihtyvät. Korean yrtti-iiso näyttää olevan tämän kesän hittituote kimalaisten keskuudessa.

Kaikki puutarhaprojektit siementen keruuta ja kuivattelua lukuun ottamatta ovat nyt jäissä, kun akasta on veto tyystin poissa. Kaikki mahdolliset vaivat tuntuvat aktivoituneen ärhäköiksi yhtä aikaa, mutta ruoho se vain kasvaa ( eikä kukaan leikkaa)...

Viimeinkin kesä!

Daalia 'Smokey'

 Ihanaa! Viimein saatiin tänne meillekin kunnon kesä. Viikkokausia telineellä homehtuneet matot tuli lopulta pestyä ja kuivumisestakin on toiveita, kun ennusteet lupailevat useampaa poutapäivää perätysten.

Kukkapenkissä aukesi viime yönä ensimmäinen 'Smokey' daalia. Sen viereen olin mielestäni kuopannut saman sävyisiä gladioluksia, joten pieni kiljahdus pääsi ilmoille, kun näin, että jollain ihmeen konstilla siihen oli eksynyt viime kesänä kovasti manailemani "pöksykukka*", eli mummoni alushousujen värinen daalia, jonka piti pakkauksen päällyskuvan mukaan olla punavalkoinen, vaan eipäs ollutkaan.

Saapa nähdä aukeaako niitä liilavalkoisia lainkaan..

Mukaviakin yllätyksiä jatkuvasti löytyy. Tämä alakuvan tarhasalkoruusu on (Alchea Nigra tai jotain sinne päin..) tietääkseni kaksivuotinen. Terhakkaasti se silti punki kolmatta kesää esille ja kukkii täyttä päätä. Valkoisia kerrottuja oli samassa penkissä viime kesänä, mutta ne näyttävät tyytyneen olemaan kaksivuotisia. No, kovastihan minä näistä tykkään, joten tervetuloa vaan joka vuosi. Pitääkin muistaa ottaa siemeniä talteen, jos jonakin vuonna kävisi niin, että eivät jaksakaan ilmaantua.

Musta salkoruusu

Ikkunasta

 Mitä sinä näet ikkunasta, josta useimmin katsot ulos? Meidän ajan ja lian harmaannuttamasta salin ikkunasta näkyy tällaista. Auringonkukka kasvoi keväällä istutetun Persiankeltaruusun juurelle ihan omatoimisesti, enkä minä sitä toki pois ryhtynyt nyhtämään.

Ruostekukka

 Ensimmäinen ruostekukka availee kukintojaan. Penkkiin istutetut ovat kasvaneet näemmä nopeammin kuin ne, jotka istutin sinkkiämpäriin.

 Zinniassa on ruuhka-aika..

Tarhasalkoruusu

Ehti tämä ihanuus sentään aueta. Vieressä nuputtelee persikan värinen. Ahneuksissani toivon, josko saisin nähdä vielä senkin auenneena ennen kuin halla haukkaa.

Rankkasateen jälkeen

Viimeöiset rankkasateet aiheuttivat meidän pihalla tähän mennessä tämän kesän suurimmat vahingot. Katkenneita kasveja laskeskellessa tuli mieleen, miten samalla tavoin asiat ovatkaan ihmisten maailmassa: Jotkut kestävät, koska ovat rakenteellisesti vahvempaa sorttia. Toiset ovat oppineet joustamaan. He taipuvat, mutta eivät taitu.

Joku kestää yhdenlaista painetta, mutta ei toista. Jotkut ovat esimerkiksi arkoja hallalle, mutta kestävät hyvin tuulta (ihmisten maailmassa jotkut saattavat kestää hyvin fyysistä rasitusta, mutta eivät ehkä henkistä). Korkeammalle muita kurkottavat kasvit joutuvat kohtaamaan tuulenpuuskat ilman suojaa. Matalammat ja lähempänä toisia kasvavat saavat muista tukea. Toisaalta elintila ja kasvunvara (ihmisillä henkinen liikkumavara) on silloin pienempi.

Helminukkajäkkärä

Jaloangervo

 Vaikka paljon kukkia katkesi ja terälehtiä irtosi tuulessa,  jäi jotain vahingoittumattakin. Jaloangervot eivät taida pienistä säikähtää.

Rantatädyke?

 Mahtaakohan tämä olla rantatädyke? Ei tiennyt hänkään, joka sen minulle kotipuutarhastaan myi.

 Salkoruusut ovat räystään alla suojassa. Edes kuivuus ei siinä paikassa tänä kesänä haittaa. Nuo keltaiset näyttävät pikkulapsen askartelemilta silkkipaperitolloilta. Toivon kovasti, että ehtisin nauttia tuon vasta aukeamassa olevan tummanpunaisen kukista. Se taitaa olla suurieleisin ja runsain kaunotar, joka puutarhassani on koskaan kasvanut.

Ulkolämpömittari näyttää +12 astetta ja vettä tihuuttaa edelleen. Kai se on vähitellen uskottava, että kesä alkaa olla lopuillaan.

Tarhasalkoruusu

Niillä on oma tahto

Nuit d'ete'

 Tummat daaliat ovat tänä vuonna avautuneet ensimmäisenä..ihan välittämättä siitä, että laitoin pari muuta daaliaa huomattavasti aikeisemmin esikasvatukseen.

 Lilja kuin karamelli.

Ranskantulikukka

 Ranskantulikukat kylvin taimikasvatukseen tosi myöhään (huhtikuun lopulla). Silti ne pukkaavat kukkaa. Olen luullut, että kaksivuotisina ne kasvattaisivat ensimmäisenä vuonna vain lehtiruusukkeet, mutta ei se näköjään niin mene.

Vanilja samettikukka

 Vaniljat samettikukat tekevät valtavan kokoisia, pallomaisia kukkia. Ne olisi kannattanut kylvää aiemmin tai ainakin hoitaa taimina paremmin. Vauhtiin päästyään niistä kasvoi komeita.

Ripsialpi

Nyt, kun Kanttorilan puutarha on vielä perustamisvaiheessa, olen kovasti miettinyt, miten saisin kukinnan jatkumaan varhaisesta keväästä pakkasten tuloon saakka. Monen kasvin kohdalla suunnitelmat ovat menneet mykkyrälle, kun niillä näyttää olevan oma tahto. Siemenpusseissa ilmoitetut kukinta-ajatkaan eivät aina pidä paikkaansa.

Keltasauramo

Tämä keltainen ryökäle puolestaan ilmaantui keskelle hyvin suunniteltua valkoisille ja vaaleanpunaisille kasveille pyhitettyä penkkiä. Onneksi se taitaa olla kaksivuotinen. Pitää vaan muistaa nyhtää se pois ennen kuin siemenet kypsyvät.

Tässä ja nyt

Rusopajuangervo

Iltahelokki

 Kerrankin on helppoa elää tässä ja nyt. Juuri nyt tuntuu siltä, että kesä on kukkeimmillaan. Tekee mieli hengittää sisään tätä valoa, lämpöä. värejä ja tuoksuja. Kesä se on koleampikin kesä ja luultavasti me olemme tällä paikkakunnalla välttyneet enimmiltä sateilta. Hiekkainen maa ja kohopenkit (meillä KAIKKI kasvaa kohopenkeissä, hiekkamaassa ja mäen  päällä) sopivat myös näihin säihin.

Suklaakirsikka

 Joka päivä ilmaantuu puutarhaan uusia yllätyksiä. Tuota Iltahelokkia en ollut hoksannut ennen kuin aviomies näytti siitä eilen kuvan.

Vuosi sitten istutettu suklaakirsikka on tehnyt yhden hedelmän. Sitä on varjeltu kuin kruununjalokiveä muun muassa ympäröimällä koko pieni pensas verkolla. Arvatkaas heittäydynkö aggressiiviseksi, jos rastaat varotoimista huolimatta ehtivät nokkia sen parempiin suihin ennen minua.

 

 Nurmikossa kasvaa ruusujuurta. Edellisinä kesinä aviomies on estoyrityksistäni huolimatta armotta parturoinut kukanalut ruohonleikkurilla. Tänä vuonna olen saanut muutaman pelastettua pystyttämällä niiden viereen varoituskepppejä.

Kukkapenkissä aukesi eilen sekä ystävältäni Ailalta saatu tummansininen päivänsini että viheliäinen maanvaiva karhunköynnös. Kauniita ovat molemmat, mutta toisesta toivoisin silti pääseväni eroon.

Kellot poikineen

Pisamakello ja Maariankellot

 Voiko kukka olla liian sininen? Minusta voi. Tuo tummansininen Maariankello on niin intensiivisen värinen, että ihan hirvittää. Piti oikein käydä tarkistamassa ja se tosiaan on luonnossa juuri tuon värinen. Sinistä en yleensä pidä räikeänä, mutta tuo kyllä varastaa huomion kaikilta muilta ympärillä kasvavilta.

Valkoinen Peurankello

Valkoinen peurankello on minusta kaunis. Paljon herkempi kuin alemmassa kuvassa tarha-alpin kaverina kasvava violetti versio.

Violetti Peurankello ja Tarha-alpi

Ukonkello

 Ukonkellot houkuttelevat öttiäisiä.

 Valkoinen karpaattienkello sopii kaveriksi ketoneilikoille.

Karpaattienkello ja Ketoneilikka

Tuommoinen ihan tavallinen sininen kurjenkello kasvoi siitä kerrottukukkaisena ostamastani taimesta. Harmittaa vähäsen, varsinkin kun noita kasvoi tontilla villinä jo ennestään, eivätkä taimet taimistoilla ole ihan halpoja.

Kurjenkello

Sateesta huolimatta

 Sateesta huolimatta puutarhassa kukkii. Tarhakeijunkukan vaaleat kukat ovat pienet, mutta kauniit.

 Tähtiputkista tykkään kovasti. Nämä värikkäämmät miellyttävät enemmän kuin jossain aiemmassa postauksessa esittelemäni valkoinen.

 Sormustinkukkia putkahti penkistä tänä vuonna kolmea väriä. Tavallisen aniliinin lisäksi kahta eri valkoista. Tämä alempi on mielestäni tumman liiloine pilkkuineen hurmaava.

 Kesäkullerot poseerasivat sievästi suorassa rintamassa.

 Tsinnioita en ole ennen kasvattanut. Niistä tuli vallan omituisia, ei lainkaan sellaisia kuin siemenpussin kuvassa, kovin pienikukkaisia, mutta hurjan voimakkaan värisiä. Tuota alempaa katselin kauan ja yritin miettiä miksi tuota väriä pitäisi sanoa, jos sitä jollekin yrittäisi kuvata.

Eilen pääsin Keskisen puutarhakauppaan ja tänään Tokmannin puutarhaosaston alennusmyyntiin. Mukaan tarttui kaikenmoista tarpeellista ja tietysti tarpeetontakin. 

Yhtä hauskaa uutta projektiakin ryhdyimme Aviomiehen kanssa puutarhaan kehittelemään. Näytän sitten, kunhan saamme jotain aikaan.

Nyt on mieli yhtä maassa kuin sateen pieksämät pionin kukat, sillä äitini on hyvin huonossa kunnossa ja joutui tänään sairaalaan. Tulevaisuus näyttää tällä hetkellä samalta kuin sääennuste näille seuduille. Auringon pilkahdustakaan ei luvata koko viikolle.