Tilasin nettikaupasta pari alekirjaa. Anssi Krannilan ja Anne Paalon Omenapuuta olen katsellut sillä silmällä sen ilmestymisestä lähtien. Nidottuna ja alehintaisena maltoin sen viimein hankkia, eikä kaduta yhtään. Sisältö on selkeää ja kiinnostavaa. Ohjeet ymmärrettäviä ja teksti sujuvaa. Kuvia olisin toivonut lisää, mutta toki se olisi varmasti nostanut kirjan painokuluja.Tuo toinen, Roderick Dixonin kokoama 1000 parasta pikkusuolaista olisi saanut jäädä hankkimatta. Koska inhoan suunnattomasti ruuanlaittoa, ahdistun moiseen puuhaan vain pienen pakon, kuten vieraiden tulon, kannustamana. Makeita leivonnaisia suositumpia näyttävät nykään (ainakin minun tuttavapiirissäni) olevan suolaiset tarjottavat. Siksi ajauduin valitsemaan tuon kirjan.
Varmasti siitä innostueemmalle ja kokeneemmalle kokille olisikin iloa. Minä tulin lähinnä pahalle tuulelle. On nimittäin raivostuttavaa selailla reseptikirjaa, jossa vähintään joka kolmas ohje sisältää aineksia, joista en ole kuullutkaan tai ruokalajin nimi on jotain, joka kalskahtaa minun korvissani ortopediselta sairaudelta.
Toki tältäkin paikkakunnalta tarvikkeet munakokkelivoileipiin löytyy, mutta niitä olisin osannut valmistaa ilman ohjettakin. Suurin osa noista resepteistä sisältää kuitenkin aineksia, joita ei tämän paikkakunnan kahdesta ruokakaupasta löydy, joten jos en keksi ketään, jolle se sopisi lahjaksi (enkä todennäköisesti keksi, kun en ole nykyään enää juuri kenenkään kanssa tekemisissä) niin pikapuoliin on blogissa tiedossa kirja-arvonta. Täytyy vaan ensin selailla hyllyä, mitä muuta ruokaan tai puutarhaan liittyvää ylimääräistä sieltä löytyisi.
Toki tältäkin paikkakunnalta tarvikkeet munakokkelivoileipiin löytyy, mutta niitä olisin osannut valmistaa ilman ohjettakin. Suurin osa noista resepteistä sisältää kuitenkin aineksia, joita ei tämän paikkakunnan kahdesta ruokakaupasta löydy, joten jos en keksi ketään, jolle se sopisi lahjaksi (enkä todennäköisesti keksi, kun en ole nykyään enää juuri kenenkään kanssa tekemisissä) niin pikapuoliin on blogissa tiedossa kirja-arvonta. Täytyy vaan ensin selailla hyllyä, mitä muuta ruokaan tai puutarhaan liittyvää ylimääräistä sieltä löytyisi.
Yhtä turhauttavaa on täälläkin ostaminen. Kaikki on tilattava netistä mikä ei liity ruokaan. Hurahdin tietty muutamaan alekirjaan ja niiden kanssa yritän selvitä tässä tropiikissa. Voi sinua rassua vointisi kanssa. Onneksi puutarhasta poksahtaa mullasta esiin kauniita kukkia ja hyödyllisiä vihanneksia joka päivä.
VastaaPoistaHitto ku ei antannu millää kommentoijja.
VastaaPoistaKirjoihi laitettu raha ei mee hukkaa. Mul on kans kamalasti kirjoi, V niihi välil tympääntyy. Parhaat kirjat säilytän sellasses paikas, ettei niit pääse 'tahmatassut' selailemaa.
Jos haluut, ni voit purkaa paskasaavias mulle: Partapappa@gmail.com
Olipa kiva, kun jätit kommentin, tiuku. En ollut huomannutkaan, että Ehtoopuolella on taas ovet auki :)
VastaaPoistaKiitos kovasti, Partapappa. Minä olen kumminkin ihan oikeasti metsänpeikko, epäsosiaalinen ja jopa vähän ujo (vaikka moinen väite taitaisi saada useimmat tuttavani nauraahörähtämään). En oikein osaa, jaksa, enkä viiti pitää yhteyttä kehenkään. Tämä bloggailu riittää.ja kommentointi :)