Muutenkin päivä on ollut keljuja yllätyksiä täynnä. Myös eläinkunnan kanssa on ollut yhteenottoja aamusta asti.
Ensin, kuuden maissa, kun vein koiria ulkotarhaan, astuin vahingossa liian lähelle jotain ruokailevaa hyönteistä. Ampiaiselta se näytti ja ennen kaikkea tuntui. Nilkassa on nyt kipeä, kutiseva, punainen patti.
Ennen kahdeksaa heräsin kummaan kolinaan, joka kuulosti siltä kuin joku olisi kävellyt puukengillä peltikatolla. Kun menin olohuoneeseen etsimään syyllistä, kaikki viisi kissaa istuivat takan ympärillä silmät ymmyrkäisinä sen näköisinä, että tuolta se kuuluu, tee jotain.
Naakka tai varishan se siellä puukenkätanssia harrasti meidän piipun hatulla niin, että pelti kolisi. Yleensä olen kiltti linnuille. Vien niille ruokaa ja annan pesiäkin tyhjässä savupiipussa. Nyt kyrsi varhainen herätys huonosti nukutun yön jälkeen sen verran, että tuikkasin takkaan pienen tulen ja johan loppui tanssahtelu.
Äsken sitten bongasin keittiön lattialta suurimman hämähäkin, jonka koskaan olen terraarion ulkopuolella nähnyt. Se oli ainakin neljä senttiä pitkä, paksujalkainen, harmaanruskea ja ilmeisen älykäs otus, koska tajusi livahtaa piiloon heti, kun ryhdyin kaivamaan imuria kaapista.
En minä yleensä tuommoisia otuksia kovasti säiky, enkä pahoin pitele, mutta tämä näytti sen sorttiselta, että saattaa vaikka pistellä pienimmän kissan välipalaksi, joten jos ei se suosiolla tästä huushollista muualle hankkiudu, minä kyllä toimitan sen autuaammille metsästysmaille, jos kiinni saan. Että semmosta


