Jos minulla olisi noin nätti naama kuin tuolla japaninakileijalla, en kyllä painaisi katsettani ujosti alaspäin..
Rönsyleimu on minulle aivan uusi tuttavuus. Istutin myöhään syksyllä pari tainta ja somasti tuo pikku kukka nyt kukkii.
Pitsimyssy eli rönsytiarellakin näyttää viihtyvän, vaikka kasvupaikka on suurten puiden varjossa, pensaan juurella, ja todella kuiva.Oletteko muuten huomanneet, että suomenkielessä tolkuttoman monen koristekasvin nimi alkaa sanoilla rönsy tai tarha..? Olisivat kasvitieteilijät minun mielestäni hieman enemmän voineet käyttää mielikuvitustaan. Siksi kai noita kuvaavia, epävirallisia kutsumanimiä, kuten "pitsimyssy" on syntynytkin.
Vettä on tullut jo monta päivää yhteen menoon. Kuivalle maalle se tekee hyvää, mutta reumaattisella kropalleni ei. Lisäksi pitkäaikainen ystäväni, lähes 18-vuotias Essikoira, on hyvin huonossa kunnossa. Ihan lähitunteina tai päivinä taitaa olla edessä viimeinen matka. Kyynelehdin kilpaa sadepilvien kanssa..
Voi, miten surullista. Olen lueskellut pidemmän aikaa blogejasi ja tunnut ystävältäni! Olen saanut lohtua sinulta omaan sairauteeni ja eläinrakkaana myöskin pidän erityisesti suklaamuru ja kermakaramelli-blogistasi.
VastaaPoistaT: Sari
Harmillistha se o ku elukkakaveri joutuu lähteen.
VastaaPoistaMut naamastas. Jos siit pikkulikkana sust otetust tarttis päätellä, veikkaan ettei sun tartte painaa katsettas alaspäin.
Toista se on mulla!
Kiitos, Sari. Onpa mieltä lämmittävää kuulla, että joku lukee ja ajoittain pitää lukemastaan. Loppujen lopuksi bloggaamisen idea taitaa silti olla tämä vuorovaikutteisuus ja lohtu, jota minä ainakin koen toisilta saavani. Muutenhan sitä voisi raapustella ihan itsekseen vaikka sinikantiseen vihkoon..
VastaaPoistaVoi, Partapappa. Kyllä tämä minun naamani on tainnut reissussa rähjääntyä paljon enemmän kuin sinun - ellet sitten ole laittanut blogiisi photoshopattuja tai kymmenen vuotta vanhoja kuvia ;-D