Liljat eivät, ainakaan toistaiseksi, ole meikäläisen juttu. Jos olisin kukka, en varmasti ainakaan olisi tarhasarjalilja. Ne ovat niin täydellisen elegantteja, ylettömän siistejä, melkein muovisia.
Viimeksi tänä aamuna kävin hypistelemässä tätä blondia, jonka nimeä en tiedä, koska se päätyi meille sekalaisessa tarjouspussissa. Tunnustelin sen jäykkää vartta ja harmittelin sitä, että ensimmäiset auenneet kukat näyttivät katselevan varpaitaan. Aivan liian jäykkäryhtinen, pyntätty ja pidättyväinen tyyppi minun makuuni.
Sitten näin nämä kuvat, jotka Aviomies oli käynyt konttailemassa liljapuskan alta ja mielipiteeni muuttui kertaheitolla. Ainakin tuo nimenomainen yksilö näyttää suorastaan mystiseltä, eteeriseltä kaunottarelta. Ettei vain olisi madonnanlilja? Niitäkin muistaakseni siinä pussissa oli.
Silmät ymmyrkäisenä katselin tänään tätä mustaa nuppua punaisten törmäkukkien keskellä, kunnes muistin, että ihan tositarkoituksellahan minä kolme koreantörmäkukkaani istutin noiden monivuotisten sekaan keväällä. Odotan innolla, miltä se näyttää, kun kokonaan aukeaa. Toistaiseksi musta väri näyttää ihan oikeasti mustalta ja siitähän meikäläisen synkkä sielu tykkää ;)
Liljojen kohdalla emmin minäkin, että lisääkö näitä vai entisetkin pois. Tuo mainitsemasi muovisuus voi hyvin olla syynä.
VastaaPoistaKeltakaunokkisi on vallan viehko, ensimmäistä kertaa törmään tällaiseen lajiin. Ihana, raikas ja särmikäs - ei todellakaan liian sliipattu. Tykkään!
Mahtavatkohan ihmiset tykätä jotenkin itseään kuvastavista kasveista? Juuri nuo kolme adjektiivia kun sopivat mainiosti kuvaamaan vaikutelmaa, jonka olen saanut sinusta lukemalla blogiasi ;D
PoistaHyvä ajatus! Ja kiitos, Millan, mielelläni olisin näitä kolmea ;D
PoistaYmmärrän tuon lilja-ajatuksen hyvin, itsellä vähän samanlainen suhde niihin. Pallerolaukka on minusta tuo söpö josta kyselit. Aivan ihania nuo mustat kukat!! Onko ne siis törmäkukkia vai mitä? Minäkin haluan!! Kuolausta täältä puolelta ruutua :)
VastaaPoistaKiitos, kun kerroit pallerolaukan nimen. Minulla jo pukkasi otsaan uutta ryppyä, kun vimmatusti yritin muistaa, mikä se oikein oli.
PoistaNuo mustat ovat tosiaan koreantörmäkukkia, jotka ovat Suomessa yksivuotisia. Harmi vaan, että kaupoissa myytävissä siemenpusseissa on useimmiten värisekoitus, eli ikinä ei tiedä, mitä väriä sattuu kasvamaan.
Laukat on minunkin suosikkejani! Ja harmittaa kovasti että niin moni jäi tulematta pintaan tänä vuonna.
VastaaPoistaVai niin kävi sinullakin. Minulla pikkulaukkoja ei noussut ainuttakaan, jättilaukkoja vaivai jokin tauti ja ukkolaukoistakin nousi vain puolet. Huono laukkavuosi ilman muuta.
PoistaLilja-ajatuksillesi tulee tukea täältäkin (ja silti niitä pitää muka aina ostaa... pöh). Tuo sinun valkoisesi on kyllä kaunis!!
VastaaPoistaPallerolaukaksi minäkin nimettömäsi nimeäisin.
Hauskaa kuulla, että liljoihin hieman varauksellisesti suhtautuvia on muitakin. Tarjouskoreista niitä minulle tarttuu helposti käteen ja kotona aina ihmettelen, mihinkäs nämä nyt pannaan :)
PoistaOnpa todella kaunis lilja! Juuri tuo nuokkuvuus tekee niistä varsin jalon näköisiä. Meidän liljat ovat tänä kesänä aika rupusen näköisiä ja ne näyttävät aika eksyneiltä kaikenkirjavien kesäkukkien keskellä. Etanat ja liljakukot vaivaavat. Minulle ei tainnut itää yhtään koreatörmäkukkaa tänä kesänä. Kylvin niitä kyllä keväällä. Ties vaikka olisin vahingossa kitkenyt ne pois. Keltakaunokista en ole koskaan aiemmin kuullutkaan. Hauskan näköinen kukka!
VastaaPoistaVai maistuvat liljat jopa etanoille! Liljakukot eivät ole vielä meille löytäneet, mutta etanoita riittää niin paljon, että pitänee ryhtyä tarkkailemaan niitä.
PoistaIhana lilja! Minä taas tykkään tosi paljon liljoista. Liljakukot vaan ovat saaneet minulle pikkuisen jarrua. Vaikka ei meillä tällä tontilla niitä ole nyt ollut. Että ehkä uskallan vähän ostaa lisää.
VastaaPoistaSinulla onkin aivan valtavasti kaikkea, Morsinko, ja kuvissa kaikki kasvit näyttävät tosi hyvin hoidetuilta. Liljat sopivat minusta juuri semmoiseen hyvin hoidettuun puutarhaan.
PoistaLiljat ovat tyylikkäitä (mitä minä en siis ole). Edellisessä huushollissa liljakukot iskivät ja sain kammon liljoihin. Nyt niitä voisi yrittää, kun täällä maalla liljakukkoja ei välttämättä ole. Ei muuten ole etanoitakaan.
VastaaPoistaN, hyvänen aika! Eivät kai mäyrikset etanoita syö!? Miten olette voineet välttyä niiltä limanuljaskoilta!
PoistaSe on kyllä jännää, miten näissä kukka-asioissakin on niin monta makua ja mieltä kuin on miestä tai naistakin, kuten olemme Millanin kanssa aiemminkin todenneet, mm. varjoliljoja koskien. Mua ei näköjään kiehdo keltainen ohdakkeen näköinen kaunokki lainkaan.
VastaaPoistaItselläni taitaa suhde liljoihin olla käytännöllinen/ taloudellinen: tykkään niistä kyllä kovasti, koska ryhdikkäinä ja näyttävinä sopivat leikkokukkina tuliaisiksi, haudalle ja maljakoihin. En tosin ole tainnut ainuttakaan liljan sipulia/ mukulaa ostaa, saanut sieltä ja täältä. Mutta liljakukkojen takia muutama kesä sitten kaivoin kaikki liljat pois ja siirsin varikolle. Nyt olen saanut pari kesää olla kylläkin rauhassa kukoilta ja liljatkin ovat saaneet palata paikoilleen.
Niinpä, Aila. Makuja on monia ja syyt tykkämisten ja vastemielisyyksien takana vielä moninaisemmat. Ymmärrän hyvin tuon käytännöllisen motiivin. Liljat ja gladiolukset ovat näyttäviä tuliaiskukkia...Minä vaan en sellaisia tarvitse, kun en käy missään.
Poista