 |
| Rusopajuangervo |
 |
| Iltahelokki |
Kerrankin on helppoa elää tässä ja nyt. Juuri nyt tuntuu siltä, että kesä on kukkeimmillaan. Tekee mieli hengittää sisään tätä valoa, lämpöä. värejä ja tuoksuja. Kesä se on koleampikin kesä ja luultavasti me olemme tällä paikkakunnalla välttyneet enimmiltä sateilta. Hiekkainen maa ja kohopenkit (meillä KAIKKI kasvaa kohopenkeissä, hiekkamaassa ja mäen päällä) sopivat myös näihin säihin.
 |
| Suklaakirsikka |
Joka päivä ilmaantuu puutarhaan uusia yllätyksiä. Tuota Iltahelokkia en ollut hoksannut ennen kuin aviomies näytti siitä eilen kuvan.
Vuosi sitten istutettu suklaakirsikka on tehnyt yhden hedelmän. Sitä on varjeltu kuin kruununjalokiveä muun muassa ympäröimällä koko pieni pensas verkolla. Arvatkaas heittäydynkö aggressiiviseksi, jos rastaat varotoimista huolimatta ehtivät nokkia sen parempiin suihin ennen minua.
Vuosi sitten istutettu suklaakirsikka on tehnyt yhden hedelmän. Sitä on varjeltu kuin kruununjalokiveä muun muassa ympäröimällä koko pieni pensas verkolla. Arvatkaas heittäydynkö aggressiiviseksi, jos rastaat varotoimista huolimatta ehtivät nokkia sen parempiin suihin ennen minua.
Nurmikossa kasvaa ruusujuurta. Edellisinä kesinä aviomies on estoyrityksistäni huolimatta armotta parturoinut kukanalut ruohonleikkurilla. Tänä vuonna olen saanut muutaman pelastettua pystyttämällä niiden viereen varoituskepppejä.
Aah, mitä valokuvia. Mikä tunnelma, koko sinun tekstissäsi. Tuo suklaakirsikka näyttää maailman täydellisimmältä lajinsa edustajalta, ja särkyneensydämen kukat niin täydellisen rakastuneilta, että kukan nimi pitäisi vaihtaa.
VastaaPoistaCarpe diem.
Kiitos intopii. Tänään on se juhlallinen päivä, jolloin kristillisen tasajaon jälkeen maistamme ainokaista kirsikkaamme. Eihän se VOI maistua muulta kuin hyvältä..eihän ;D
PoistaSuosittelen, että rakentelette jonkin häkkyrän, pussin tai kotelon sen suklaakirsikan ympärille (MITÄ PIKIMMIN!!) Eilen illalla katselin uudessa maassani ensimmäistä kypsynyttä mansikkaa miettien, pitäisikö suojata se katseilta vaikkapa harsolla. En suojannut. Tänä aamuna marjasta ei ollut mitään jäljellä edes pilalle nokittuna. Vieressä oli kyllä linnunkakka, mutta silti jäin miettimään, josko orava olisi käynyt syömässä. Eivät kai rastaat koskaan viitsi koko manskua syödä?
VastaaPoistaMelkein enemmän kuin ihanasta kirsikasta ja noista monista kauniista kukista iloitsin nähdessäni tuon ruusuruohon. Minun on pitänyt kysyä, itivätkö ne täkäläisen pyörtänön siemenet. Ovatko nämä juuri niitä?
Särkyneestä sydämestä yritin minäkin tänään ottaa kuvaa, mutta ei tullut julkaisukelpoista.
Carpe jugulum ;-)
Otin heti vinkistä vaarin ja kävin häkkyröimässä sen kirsikan..Ruusuruoho ei valitettavasti ole niistä sinulta saaduista siemenistä. Kylvin niitä siemeniä useampaan kukkapenkkiin ja pariin paljaaseen ruohikonkohtaa, mutta eivät itäneet. Luin myöhemmin jostain, että ruusuruohon siemenet itävät todella huonosti. Nämä kasvoivat nurmikossa jo, kun muutimme tänne.
PoistaOnpa HIENOJA kuvia! Tuo suklaakirsikka näyttää ylisuureksi kasvaneelta maalipisaralta, joka putoaa hetkenä minä hyvänsä. Toivottavasti se saa kypsyä rauhassa, niin saatte maistaa sen miehen kanssa puoliksi :D (meillä jaettiin ensimmäinen omena neljään osaan).
VastaaPoistaJa oli varmasti maailman paras omena, Häivähdys ;)
VastaaPoistaJoko maistoit suklaakirsikkaa? Oli aika herkullista minusta..Niin kauniita kuvia!
VastaaPoistaTodella kauniita kuvia. Kaunista on :)
VastaaPoista