Alussa oli läjä

Alussa oli jotain sopimatonta syöneen lehmän jätöstä muistuttava läjä...tai no, ihan aluksi oli muurari, joka tilasi liikaa sementtiä ja jätti sitä puoli suursäkillistä kovettumaan pihaamme. 

Se oli tuotu paikalle trukilla (säkki, ei muurari), eikä sitä siitä ilman konevoimaa saatu minnekään, joten toista vuotta se ehti kovettua ennen kuin kimpaannuin, riivin siitä muovit päältä pois ja päätin, että ainakin se muokataan nyt johonkin toiseen olomuotoon kuin rumaksi kasaksi, jos ei sitä siitä pois saada.

Onneksi Aviomieskin innostui tästä projektista. Hän haki rautakaupasta maalia. Osti summanmutikassa jotain, jonka väirinimi oli "Seppä". Sen avulla sementtimöykky muuntautui lehmänläjästä jättimäiseksi kissanoksennukseksi. 

Pronssin tai kuparin sävyä halusimme, eikä tuo ylimmän kuvan kellertävänkukertavanoranssi ollut sitä lähelläkään.

Toisella yrittämällä väri saatiin sopivaksi. Sitten ei muuta kuin kukkapenkki ympärille ja pari koristehärpäkkettä..

Hulluille ja herroille ei kuulemma passaa näyttää keskeneräistä työtä, mutta ei tätä blogiani sellaiset lue. Niinpä uskallan ihan hyvällä omallatunnolla näyttää tämän tulevan pikku pronssilammikkomme, vaikka ympäriltä puuttuu vielä kivet. Suuren litteän kiven päältä sementtisammakot ja itse lammesta sekä vesi että koristeeksi liimattavat lasikivet.

Melkoista bling blingiähän tämä taas on, mutta minkäs mahtaa, minä OLEN aikamoinen harakka, enkä näin vanhemmiten häpeä sitä edes myöntää.