Itse asiassahan syksy tuo väriä elämään (niille joilla ON elämä tietysti vielä enemmän kuin meikäläisille..). Syksyllä alkaa monenlaista: koulut, harrastusryhmät ja lomanjälkeiset projektit, vaikka minun kaltaisistani syksynvihaajista tuntuu, että kaikki vaan loppuu..
Ulkorakennuksen katto vuotaa. Tällä hetkellä sataa onneksi vain keltaisia lehtiä..
Uusi puutarhapeikko irvistelee sadevesikaivon kannella. Sen ympärille pitäisi saada aikaiseksi kukkapenkki. Flunssa ja nämä kosteudessa pahenevat fibromyalgiavaivat vaan hidastavat kiusallisesti tahtia.Koivut ovat pian jo lehtensä pudottaneet. Pihlajat eivät kaikki vielä ole edes syysväreissään. Ensimmäinen aurinkoinen päivä pitkään aikaan. Tästä pitäisi osata nauttia, eikä marmattaa..
Mun laavun tiilikatto alko viimettalvena vuotaan. Aattelin korjata sen, mut ku se on kuusten persees se laavu enkä halunnu oksii katkoo, ni levittelin V:n avustuksel katolle pressun ja hyvin kestää....varmaa seuraavat 30v...
VastaaPoistaMun mielest raain vuodenaika on alkukevät: Kamalan rumaa kaikkialla, ennenku vihree saa vallattuu tilaa ittellee...
Kivuttomampaa päiväjjatkoo sulle sinne!!
(Ainii, lohduks: Helvetilliset kivu myös täl suunnal. Melkein halvaannuttavat...)
Mukava Peikkopatsas, siinä se uhmaa
VastaaPoistasyysmelankoliaa, sateita ja muita
riipovia olotiloja!
Jossakin on kuitenkin paikka,
missä ei kipu ja tuska tunnu.
Enää. Ehkä ei täällä, mutta sitten siellä;
kaikkien syksyjen yläpuolella,lohtu!
voi, minä rakastan syksyä! vaikka tulisi taivaan täydeltä vettä tai mitä hyvänsä. kaikki siitepölyä tuottavat ovat jo historiaa, metsät väärällään sieniä ja....
VastaaPoistapaitsi että tänä vuonna ei taida tarvita sisenijahtiin mennä, iskias ja fibromyalgia ovat siinä mallissa. kolme päivää väkästin puolen neliön yrttipenkkiä talvehtiville yrteille, eikä se ole vieläkään valmis, tokko tuleekaan.
mutta vaihtelu virkistää kivuissakin. viikonloppuna lohkesi poskihammas, eikä ihan lähiaikoina ole vapaita aikoja hammasläärille...
puhallan hellästi kipuihisi.
Tiättekö mitä! Mä viisarit välitän jääkö joku työ pihalla tekemättä näin syksyllä. Ei ne sieltä mihinkään karkaa. Keväällä on aikaa, paremmat ilmat ja ennen kaikkee isommat voimat raapia ja tonkia. Ootan siis kevättä, se saapuu aina, enemmin tai myöhemmin :D
VastaaPoistaHöh. Nyt se peikko on ehtinyt jo tännekin :)
VastaaPoistaTottakai saa marmattaa silloin kun siltä tuntuu! Toivottavasti voit pian paremmin, lähetän täältä lohtuhaleja. Teillä on kaunista. Odotan jo innolla "peikkopenkkiäsi". T: Hortensia
VastaaPoistaVoi kun vaivat helpottaisivat - ne on kaikkein inhottavimpia juur silloin, kun olisi ihana projekti, jonka tekemistä ne rajoittaa! Nimim. selkä liian usein yhteistyökyvytön...
VastaaPoista