Jotkut värit saattavat olla nättejä vaatetuksessa tai sisustuksessa, mutta eivät välttämättä kukkasissa. Persikka kuuluu näjöjään sellaisiin. Tuota katsellessa rupesi vähän jo kaduttamaan, että tulin ensi kesäksi ostaneeksi persikan väristen auringonkukkien ja silkkikukkien siemeniä.
Mikälienauhus kukkii ensimmäistä kesää. Niistäkin olen oppinut pitämään, vaikka yleensä en ymmärrä isolehtisten kasvien päälle ( ties mitä niiden jättilehtien alla piileskelee..)
Olen yrittänyt istutella paljon sellaisia kasveja, joissa perhoset ja muut öttiäiset viihtyvät. Korean yrtti-iiso näyttää olevan tämän kesän hittituote kimalaisten keskuudessa.
Kaikki puutarhaprojektit siementen keruuta ja kuivattelua lukuun ottamatta ovat nyt jäissä, kun akasta on veto tyystin poissa. Kaikki mahdolliset vaivat tuntuvat aktivoituneen ärhäköiksi yhtä aikaa, mutta ruoho se vain kasvaa ( eikä kukaan leikkaa)...
Välillä pitää vetää henkeä, nukkua, juoda marjamehuja ja vain katsella sitä ruohon kasvamista. Siitä se sitten taas lähtee.
VastaaPoistaNiinhän se menee, Mamma N ja onneksi talvi nirhaa ainakin yksivuotiset rikkaruohot :)
PoistaPaljon olet puutarhassasi jaksanutkin kesällä. On aika levätäkin jo välillä ja hoitaa itseäsi.
VastaaPoistaSiitä nurmikon leikkuusta, vaikka ei se kovin tärkeää olekaan, sanoisin miehellesi, että 'nyt ukko hommiin', jos uskaltaisin;)
Tämän talon ukkokulta on melkoinen luonnonvoima: tulee ja menee niin kuin tykkää ja komentaminen taitaa olla varmin konsti, jolla sen saa pysymään toivotusta hommasta ;D
PoistaMites me just miehen kanssa puhuttiin, että on se kumma, miten näin syksyyn mennessä jotenkin energia häviää kokonaan tuohon puutarhahommaankin. Ajatuksia kyllä olisi, että pitäisi ja pitäisi, mutta ei vain tunnu saavan itsestä irti... Kait se on jo jotain talveen valmistautumista sekin.
VastaaPoistaSatoakaan ei nyt omasta puutarhasta tänä vuonna pahemmin tule, kun kaikki saatiin maahan niin myöhään, etteivät ehdi kypsyä.
Ja totta tuokin, että jotkut värit kasvimaailmassakin näyttävät jo valmiiksi vähän "kuluneilta" ja "vanhoilta". Tuo persikka on yksi, ja toinen on sellainen haaleankeltainen. Niitä ruusuja joskus jossain näkyy ja ne ovat kyllä aika plattaa. Joidenkin kirkkaiden värien joukossa voivat kontrastina ehkä toimia kuitenkin.
Energiaa lähettelen!
Minä olen huomannut saman, että jossain vaiheessa kypsää kesää puutarhainto tuppaa lopahtamaan - paljon ennen kuin ruoho ja rikkakasvit lakkaavat kasvamasta. Minulle ei jostain syystä tänä kesänä käynyt niin.Ehkä siksi, kun kevättä sai odotella niin pitkään Nyt vaan fyysiset vaivat vievät kaiken energian. Onneksi tämän homman on tähän mennessä joka kevät saanut aloittaa uudella innolla alusta :)
PoistaIhan samaa mieltä olen aikaisempien kommentoijien kanssa levosta, marjamehusta ja syksyisestä energian hiipumisesta. Antaa puutarhojen elellä omillaan niin kauan, kun tulee taas innostusta ja uutta voimaa.
VastaaPoistaPersikan väri on kieltämättä hiukan vaativa, se tuntuu häviävän jonnekin tai siitä ei saa kunnon otetta. Ehkä se kaipaisi jotain täsmäväristä seuralaista?
Tilasin tuon korkeiden sormustinkukkieni rivistön toissa keväänä Kodin Kukilta.Taimista ei etukäteen tiennyt mitä väriä on tulossa. Tästä lähtien taidan nähdä itse siemenestä kasvattamisen vaivan, jotta tosiaan pääsen valitsemaan niille naapurit. Eihän se nyt ole laitaa, että keltainen näyttää vessapaperitollolta ja persikka kertaalleen käytetyltä sellaiselta ;)
PoistaSellaistahan se joskus on..jaksaa..ei jaksa..on nimittäin omakohtaista kokemusta melkoisen rutkasti, ja ei aina uskalla pakerrella hirveän paljon, saattaa joutua useamman viikon huiliin :) mutta siitä sitten taas noustaan..mutta eikös se niin ole että pitää joskus olla vaan että luovuus lähtee liikkeelle...ja antaa vaan ruohon kasvaa:)
VastaaPoistaSiinäpä se, ansa, että liika innostus on vaivaiselle pahaksi. Eikä etukäteen voi edes tietää, missä se raja kulkee...ja kun on tarpeeksi paljon vaivoja, niin aina on joku pahassa vaiheessa, eikä kaikkiin voi vaikuttaa itse lainkaan. Sängyn pohjalla tosin on mukava puutarhaprojekteja suunnitella. Ei tule kovasti hikikään ;)
PoistaOuts. Taasko kolottaa...? Kurjaa. Silloin pitää vaan jaksaa olla itselleen armollinen ja antaa puutarhan olla omillaan. Kyllä se siellä odottaa.
VastaaPoistaPersikanvärisen kanssa kannattaa ehkä yhdistää jotakin edes auttavasti vastaväristä tai muutoin raikasta. Sinistä laittaisin ehkä itse, tai tummahkoa violettia. Salkoruusussa löytyy ainakin sitä tummaa lilaa (että kukkii yhtä aikaa) tai saisitko jonkun tähän aikaan kukkivan kärhön kaveriksi? Miksei myös ruskehtavan purppura sopisi, vaikka punalehtinen pensaskärhö tai kallionauhus (vaikka niissä onkin ne inhat isot lehdet).
Lähetän taas jättiannoksen voima-aaltoja (((((( )))))) ja kärsivällisyyttä oman vointisi suhteen.
Kun olisi vaan ne kolotukset...Mitähän mahtoi naapurin diakonissa tuumata, kun näki meikäläisen eilen oksentamassa kukkapenkkiin..
PoistaTuo tumma violetti kuulostaa hyvältä naapurilta persikalle. Pitäneekin kokeilla joskus vaikka tummakurjenpolven taustalle..Kallionauhusta punaisine lehtineen siinä muuten onkin naapurina :)
Samassa veneessä ollaan. Ei jaksa, viitti eikä huvita. Polvet vaan rapsuu, kun yrittää kontilleen päästä. Olkoon rikkaruohot maassa. Kaipa se pakkanen korjaa ne...
VastaaPoistaMulla oli tuo veto poissa lauantaipäivän. Jostain sitä taas tänään ilmestyi ja tuli mustaviinimarjamehua laitetuksi talven varalle. Kaipa sen joku juo vaikka itse en oikein sitä voi käyttää kun on verenohennnuslääkitys. Heti aamu alkoi hyvin kun huomasin että salkoruusu oli avannut ensimmäiset kukkansa. Yllätyksekseni puhtaan valkoiset vaikka siemenpussi punaista näytti. Pakkaset ne tosiaan kohta uhkaavat. Vasta muutaman kesäkurpitsan olen ehtinyt saamaan ja nyt sitä kohta pitää peitellä hallan varalta. Talvikurpitsa on nyt tennispallon kokoinen, ei taida tulla kummosta kurpitsalyhtyä tämä vuonna. Kyssäkaalista saa pian maistiaiset. Hitaalla tempolla kaikki meillä kasvaa. Olisko vettä tullut liikaa ja lämpöä liian vähän. Terveisin sisko
VastaaPoistaSenhän Baddingkin jo aikoinaan tiesi ;D
VastaaPoistaKurpitsoita alkoi tosiaan tulla harvinaisen myöhään. Parin viikon ajan ollaan sentään saatu kunnon kokoista satoa. Vanhempani ovat säilöneet lähemmäs kolmekymmentä purkkia pikkelsiä talven varalle. Nuo väärän väriset kukkaset voivat olla mukavia ylläreitä, mutta joskus harmittavat kovastikin, jos on nähnyt pitkän kasvattamisen vaivan ja sitten väärän värinen kukanryökäle pukkaa sopimattomaan paikkaan :)
VastaaPoistaVai sen värisiä auringonkukan siemeniä olet ostanut! olipas erikoisen värisiä. Mä en saanut nyt tälle vuodelle hankituksi tumman poltetun oranssinvärisiä enkä tummia viininpunaisia. Olisi pitänyt hankkia ensin jostain jonkin nettikaupannimi tai siemenluettelo. Yhden tilaisnkin ja ei kuvan kuvaa...mulle ei tosiaankaan kertonut mitään latinal.nimi enkä jaksanut alkaa googlettelemaan kuvia, josko olisi löytynyt ja olisi voinut tilata. Anna nurmen kasvaa, se kuolee talven aikana (?vai? onko se ikivihreä, höh, mitä tietämättömyyttä)ja nousee uudelleen ensi keväällä. Löytyisikö joku koulupoika, joka niittäisi? Kallionauhus, se oli varmaan tuo sun nauhuksesi.
VastaaPoista