torstai 25. lokakuuta 2012

Talvi ja äkillinen paskartelukohtaus

 Talvi tuli. Niin kai sen kuuluukin, mutta ei minun silti tarvitse siitä pitää.

 Ensimmäistä kertaa tänä syksynä maa jäätyi yön aikana kunnolla. Eilen vielä istutin yhden perennan. Talvirenkaat autovanhukseeen Aviomies kävi (kovasti patisteltuna) vaihdattamassa eilen. Onneksi työmatka on useimpina päivinä lyhyt. Autoa ei tarvitse läheskään joka aamu kaivaa ja raaputella jään ja lumen alta esiin.
 Illat käyvät yhä pidemmiksi ja pimeämmiksi. Valoisaa aikaa pihalla puuhailuun ei kovin paljon jää, kun ei ulos huvita mennä ennen kello kahta, jolloin suurin osa aitamme takana tupakoivista ammattikoululaisista lähtee kotiin.

Eilen illalla iski äkillinen paskartelukohtaus ( onneksi niitä ei tule usein. huusholli on muutenkin tarpeeksi täynnä turhanaikaista tilpehööriä, enkä minä tosiaankaan ole kätevä käsistäni). 

Halloween lähestyy. Siitä muistin ne monet, mukavat pippalot, joita tuli nuorempana "pimeänkarkotuspippaloiden" nimellä järjestettyä. Siihen aikaan Halloweenin vietto teki vasta tuloaan Suomeen. Tuunasin vanhan kynttiläjalan mielestäni semmoisiin kekkereihin sopivaan kuosiin. Kurpitsajuhlan väreihin sopivia kristalleja en varastoistani löytänyt, mutta menee se noinkin (kuva vaan ei ole hyvä, kun perheen pääasiallinen kamerankäyttäjä ei nyt jouda kuvailemaan). Harmi, etten löytänyt kaapista tarpeeksi montaa mustaa kynttilää..

 Kissa tykkäsi kovasti. Saa nähdä kuinka kauan lasiprismat säilyvät sen käsittelyssä ehjinä.                     


HERTTINEN!! NYT VASTA HUOMASIN KIRJOITTANEENI TÄNÄN TEKSTIN VÄÄRÄÄN BLOGIIN. EN JAKSA KORJATA. HEITÄN KUMMINKIN PERÄÄN PARI PUUTARHAPUOLELLE PAREMMIN SOPIVAA KUVAA (OMIANI TÄLLÄ KERTAA -VALITETTAVAASTI)
Vielä on muutama ruostekukan sipuli kaivamatta talteen. Daalian mukulat näyttävät maassa monistuneen. Osa niistä myös kasvoi kehnosta kesästä huolimatta liian isoiksi ämpäriin tungettavaksi. Onhan meillä tilava kellari, mutta ennen kuin olin saanut niistä raaputeltua multapaakut ja kastemadot pois, häilähti kyllä mielessä epätoivoinen kysymys: minne ihmeeseen minne ihmeeseen minä nämä kaikki saan mahtumaan? 

21 kommenttia:

  1. Pakkasta oli täälläkin aamulla....nyt paistaa aurinko. On mitä ihanin päivä...:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valohoito on arvokasta tähän aikaan vuodesta :)

      Poista
  2. Kynttilänjalka on koristeellinen ja aiheeseen sopiva;) Kunpa joskus edes saisin askartelukohtauksen! Mutta sekuulisa peukalo on vaan keskellä kämmentä.
    Lukiessani en huomannut mitenkään jutun olevan väärässä blogissa, ei sen väliä;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sullahan on jauhopeukalo, eikä se ole alkuunkaan keskellä kämmentä. Luultavasti niistä leipomuksista on vielä paljon enemmän iloa useammalle kuin minkäänlaisiata paskarteltuista :)

      Poista
  3. Ei varmaan ole helppoa tallettaa kasveja ensi kesää varten, jos ei ole isosti tilaa. Itse en saa edes pelargonioita laitettua talvehtimaan. Kannan kaikki roskiin tähän aikaan, kun en viitsi sisälläkään pitää. Äitillä oli kait aina ne ikkunoilla, jestas, kun ei muista.

    Mustat kynttilät todellakin sopii kys.juhlaan ja tekemiisi koristeisiin. Mä en saisi metallilankaa edes mihinkään pieneen reikään. Olen varmaan pilannut rorminäppäryyteni jatkuvilla kutomisillani. Tai sitten se on tämä ikä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sun sormet vissiin osaa parhaiten ne kutomishommat. Taitaa mennä melko automaattisesti noilla harjoittelumäärillä ja hyvä niin. Ei paranekaan mennä metallilankoja ronkkimaan, ettei tule reikiä sormiin. Kun pahaan kohtaan sattuu, ei tule tikkuuksista mitään.

      Poista
  4. Kaunis kynttelikkö ja erittäin kaunis kasvihuone.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Partapappa. Siitäkin syystä toivon tälle talvelle korkeintaan kohtuullista lumimäärää, ettei kasvihuoneen kattoa tarvitsisi taas keväällä korjailla..

      Poista
  5. Hienosti vaihdoit lennossa teemaa! Eikä tuo alun asiakaan ollut ollenkaan "väärää", kiinnostavia juttuja olivat nekin. Kynttilänjalasta tuli kiva ja kuurainen maisema on (ainakin kuvassa) kaunis.

    Meillä oli myös tänään ensimmäinen pakkasaamu. En tykkää, mutta tulkoot nyt sitten se talvi, niin se on sitten kohta ohikin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kai tässä vastaan pullikoiminenkaan auta. Mököttää yritin muutaman päivän, mutta lunta tuli vaan lisää. Lohdutukseksi kylvin edes alppikärhön siemeniä ruukkuihin ja vein hankeen odottelemaan kevättä..

      Poista
  6. Valon juhlaa nyt pitäisikin viettää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Sisätiloihin aion tänä viionloppuna viritellä "jouluvalot". Pihalle en vielä kehtaa, vaikka yksi, rohkea, naapuri näyttää sen jo tehneen.

      Poista
  7. Menee se viisaskin vipuun, sanotaan. Mutta vähemmän viisas tekee saman erehdyksen usiamman kerran.
    Nimim. vähemmän viisas

    VastaaPoista
  8. Täältä pläjähtää haastetta ja tunnustusta, jos viitsit ja haluat siihen vastata:
    http://lehmihaka.blogspot.fi/2012/10/sunshine-award.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Koitanpa terhakoitua siihen hommaan pikapuoliin.. :)

      Poista
  9. Mä oon nyt jo kyllästynyt tähän lumeen ja talveen ;D

    VastaaPoista
  10. EN kyllä ikinä tunnustais kuin sinulle, että meikä paskarteli The Ovikranssin Halloween-kuntoon jo 2 - 3 vkoa sitten (mustia höyheniä, kissoja, aito hiiri (siis kissinlelu), jättimäinen lepakko ja muuta kliffaa. Koska olen älden kömpelö, kaikki on kiinni pitkillä karttaneuloilla :D :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. (hillitöntä hörötystä) Nonniiin, viimein löytyi vuodenaikajuhla, josta Polgakin inspiroituu ;D

      Poista
  11. "Talvi tuli. Niin kai sen kuuluukin, mutta ei minun silti tarvitse siitä pitää."
    Vau kuinka lohduttava lausunto, sanoo hän, joka juuri on voitokkaasti palannut tuosta valkoisesta maastosta sisälle lämpimään.

    VastaaPoista
  12. Täysin yhdyn tuohon talvilausuntoosi!
    Olisi vielä kaksi kirjaa, joista valita palkinto. Käy katsomassa blogissani kelpaako.

    VastaaPoista