Kanttorilan puutarhassa -blogi oli vähän aikaa telakalla. Piti tuumata tuleeko tästä mitään, kun en minä osaa ottaa tasokkaita valokuvia, eikä puutarhassani ole mitään sellaista esiteltävää, jota ei löytyisi muilta aiheesta kiinnostuneilta paljon näyttävämpänä ja paremmin hoidettuna.Kuluneen talven aikana terveyteni on romahtanut ennennäkemättömään aallonpohjaan. Käsiä, selkää ja polviniveliä runtelee ilmeisesti jokin uusi sairaus entisten lisäksi. Se vaikuttaa väistämättä myös puutarhatöihin.
Nurmikko on edelleen haravoimatta ja mullan kuskaamisesta kottikärryillä voi vain haaveilla, kun pelkkä käveleminenkin on yhtä työtä ja tuskaa.
Viime kesänä istutetut perennat ja sipulikukat kurkistelevat kuitenkin iloisesti roskaisesta mullasta. Runsasluminen talvi oli lempeä kukille. Jospa tämä tästä vielä kesäksi muuttuu - tavalla ja toisella...edes sillä toisella.
Jatkan tätä blogia sellaisena kuin jaksan. Toteutan pienempiä projekteja kuin olin haaveillut, mutta iloitsen siitä, mistä voin. Ihmeen paljonhan puutarha antaa, vaikkei sitä jaksaisi kunnolla hoitaakaan.
Palsternakat ja kahta lajia persiljaa olen sentään jo kylvänyt avomaalle ja ikkunalaudat ovat täynnä taimia. Kasvihuonekin on tilattu. Sitä odotellaan saapuvaksi ihan lähipäivinä. Eri asia on sitten se, kuka sen meillä pystyttää..
Peikkokin kävi :)
VastaaPoistaKiva, kun kävit :)
VastaaPoistaToltaval sit plokii pitäski osata pitää.
VastaaPoistaIte kävin kerran vahingos kattoos tilastoi, niiku uutta opetelles tapahtuu.
Pelästyin oikee sen ilmottamaa lukijamäärää. Mietin sit (itteni lohduks)et se varmaa oli joku virhe, ei mun juttui ny lue ku muutama hassu. Enää en sinne mee, koitan taas muuttuu sillee, et iha vaa omaks iloks kirjotan.
Nii...ei mummielest oo välii onks tasokkait valokuvii tai kasvit kasvannu paremminku muil. Oikeesti, tärkeint on et on hauskaa, hyvä olla ja vähemmä kipui.
Mukavaa päiväjjatkoo!!