Alussa oli valtavasti raparperia, liian monta tukkoa ruohosipulia ja kolme ruohottunutta perennapenkkiä.
Oli myös kahdeksan ihanaa, mutta sangen ränsistynyttä, ikivanhaa, omenapuuta, joiden kuolleita oksia emme ole vieläkään saaneet sahattua pois, mutta upeasti ne keväällä kukkivat ja kantoivat syksyllä hedelmää.
Kasvimaata oli valmiina muutaman neliön ruohottunut palanen. Siinä muistan kasvaneen pääasiassa kukkia, salaattia ja tilliä, kun kävimme taloa kesällä 2009 katsomassa.
Koko kesän 2010 on raihnainen emäntä huhkinut sen, minkä vaivoiltaan jaksaa. Sekä itse työ että lopputulos on tuottanut paljon iloa.
Tämän blogin tarkoitus onkin ensinnäkin olla puutarhapäiväkirjana, josta voin tarkistaa, mitä milloinkin on tullut tehtyä ja suunniteltua.
Toisekseen haluan yrittää kirjata ylös sekä kasveista oppimiani asioita, että ajatuksia, joita puutarhanhoito minussa herättää... ja niitä ei olekaan ihan vähän. Siksi tämän blogin päädyinkin perustamaan, kun puutarha-asiat tunkevat rönsynsä kaikkiin muihinkin blogeihini, vaikka helpompaa olisi sekä lukijoilla että itsellä, jos kukin aihepiiri löytyisi omilta sivuiltaan.
Koko kesän 2010 on raihnainen emäntä huhkinut sen, minkä vaivoiltaan jaksaa. Sekä itse työ että lopputulos on tuottanut paljon iloa.
Tämän blogin tarkoitus onkin ensinnäkin olla puutarhapäiväkirjana, josta voin tarkistaa, mitä milloinkin on tullut tehtyä ja suunniteltua.
Toisekseen haluan yrittää kirjata ylös sekä kasveista oppimiani asioita, että ajatuksia, joita puutarhanhoito minussa herättää... ja niitä ei olekaan ihan vähän. Siksi tämän blogin päädyinkin perustamaan, kun puutarha-asiat tunkevat rönsynsä kaikkiin muihinkin blogeihini, vaikka helpompaa olisi sekä lukijoilla että itsellä, jos kukin aihepiiri löytyisi omilta sivuiltaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti