Lohtusipuleita

Tällä pikkuruisella paikkakunnalla ei paljon kauppoja ole, ei varsinkaan sellaisia tavarataloja, joista saisi saman katon alta kaikkea mahdollista ja joiden tarjouskoreista voi tehdä löytöjä. En olisi uskonut, että se on asia, jota olen muuton jälkeen kaivannut kaupungista näin kovasti.

Koska en pysty sairauksieni vuoksi ajamaan pitkiä matkoja autolla, täytyy shoppalureissuille saada aina kuski mukaan. Useimmiten Aviomies mokoma istuukin autossa odottamassa sillä aikaa, kun minä temmellän tavarataloissa.

Kaikenmoista tarpeellista puutarhatöihin oli viime viikolla eräässä markkinapaikassa tarjolla ja niin sitten, viime tipassa, sunnuntaina ahdistuimme kauppareissulle. 

Kun pitkän ostoslistani kanssa lopulta pääsimme 40 kilometrin päähän ostoksille, voitte uskoa, että harmini oli ylitsevuotavainen, kun kaupan ovella oli lappu, että liike on suljettu inventaarion vuoksi!!

Niin jäivät mullat, lannoitteet, puutarhahanskat ja paljon muuta (mistä kummasta mahtaa johtua, että oikean käden hanskat aina hukkuvat jonnekin?) hankkimatta. 

Lidlissä purin sitten turhautumistani pöyhimällä kukkasipulikoria pohjia myöten. Ensimmäistä kertaa (ja todennäköisesti viimeistä) elämässäni olin harmissani siitä, ettei minulla ole nettiyhteydellistä älypuhelinta. En nimittäin tunnistanut jäljellä olevista sipuleista puoliakaan. Puhelimen avulla olisin voinut tarkistaa latinankielisen nimen perusteella, minkälaisesssa kasvupaikassa esimerkiksi tuon valkoisen tähdikin sanotaan viihtyvän. 

Ostamatta olisivat todennäköisesti myös jääneet ruostekukat, joita nuo molemmat oranssit nettitietojen mukaan ovat, vaikka näyttävätkin kovin erilaisilta. Kellarissa talvettaminen kun on hiukan työlästä ja ensi syksynä siellä saattaa olla tungosta, jos kaikki tänä keväänä hankkimani daaliat kasvattavat kesän aikana suuret mukulat.