Eipä viherrä meidän pihamaalla enää mikään...vai pitäisikö ajatelle, ettei vielä. Viime viikolla taivas paiskasi niskaan koko syksyn ajan varastoimansa lumet. Hyvähän se on arkojen kasvien kannalta, että päällä on paksu, valkoinen, peitto ennen kovien pakkasten alkua. Meikäläistä vaan tuo kylmä höttö harmittaa. Kevät tuntuu olevan jotenkin lähempänä niin kauan kuin maa on paljas.Siemenpusseja tulee toki jo rapisteltua, mutta yritän malttaa helmikuulle ennen kuin kylvän ensimmäiset esikasvatettavat. Kun lisävalaistusta ei ole, olen havainnut ainakin maaliskuun puolivälin jälkeen kylvettyjen tomaattien kirivän komeasti kiinni helmikuussa alulle laitetut.
Jotain on kuitenkin jo helmikuussa pakko saada purkkiin - ihan omaksi lohduksi ja mielen virkistykseksi. Taidan tänäkin vuonna aloittaa kelloköynnöksestä. Syksyllä tuli ostettu sekä valkoisen että tumman liilakukkaisen siemeniä.
Maalla oli paljon puita taittunu luokille kun kävin tilannetta tarkkailemassa. Huppu päähän ja puuta ravistamaan, niin oikeni enimmät.
VastaaPoistaMinä vasta rapistelen ja alleviivailen Korpikankaan luetteloa. Jospa kohta puoliin saisi aikaiseksi tehdä tilauksen.
VastaaPoistaMinä laitoin herneitä kasvamaan, saa äkkiä sisälle jotain vaaleanvihreää:)
VastaaPoistaAi kauheeta, kun tulee ahdistus sitten kun näen, miten muut ovat laittaneet siemeniä esikasvatukseen! Kun tiedän, että oma kärsivällisyyteni ei siihen riitä ja pelkään menettäväni jotain oleellista kesän kukkaloistosta. Minulla siemenet lentävät suoraan siihen, mihin kukkien on määrä tulla. Mukavaa odotusta! :)
VastaaPoistaSiemenluettelot ja vanhat siemenpussit auttavat vähän kesän ikävään - ja kuvia katselin tänään, omiakin kesäkuvia:on se muutos niin uskomaton, tuntuu ettei ole tottakaan kaikki se rehevyys! Kun keinussa on puolimetriä lunta ja kaikki on valkoista...
VastaaPoistaJuu, jotenkin se kevät ja kesä tulee nopsempaa, kun kasvattelee niitä pitkäksi venyviä tomaatintaimia ;)
VastaaPoista