Toistakymmentä vuotta olen kasvatellut Alexandra-nimistä talvivalkosipulia. Ostin siemensipulit luomuna, enkä ole itsekään niille mitään kemiallista lannoitetta roiskinut. Aina en ole muistanut lannoittaa lainkaan. Hämmästyttävän hyvin ovat silti kasvaneet - ainakin , jos ovat kasvukaudella saaneet runsaasti vettä.Alexandran sipulit ovat oikein kasvatettuina hyvin kookkaita. Tuossa yläkuvassa näkyvä möllykkä on siis kynsi, ei kokonainen sipuli. Sipulit säilyvät, ainakin meillä, ihan huoneenlämmössä, sipulipurkissa, käyttökuntoisina seuraavaan satoon saakka. Kynnet ovat öljyisiä ja ainakin minun makuuni herkullisia.
Itse olen korjannut sadon yleensä elokuun puolen välin jälkeen ja istuttanut kookkaimmat kynnet seuraavaa satokautta varten lokakuun loppupuolella. Varren päähän kasvavat kukat olen useimpina kesinä jättänyt paikoilleen (en ole huomannut poistamisella edullista vaikutusta sipulien kokoon tai laatuun). Joskus olen kasvatellut itusipuleista uusia sipuleitakin. Ensimmäisenä kesänä niistä tulee pieniä palloja ja seuraavana kynsiksi jakaantuneita, varsinaisia sipuleita
Tänä syksynä ostin myös Revontuli -nimistä, Laihialla kasvanutta, talvivalkosipulia. Sen sipulit olivat kooltaan puolet Alexandroista, mutta somia ja valkeakuorisia. Ne olen jo kuopannut maan multiin. Alexandran varret ovat niin paksuja ja kovia, ettei niitä voi letittää. Toivon, että Revontulia voi. Olisi mukavaa tehdä joskus valkosipulilettejä ystäville lahjaksi.
Jos joku sattuisi tahtomaan Alexandran itusipuleita, niin täältä niitä saisi. Kovin isoiksi eivät kasvaneet tänä kesänä, mutta itävyys on aina ollut hyvä. Ei maksa mitään. Tulevat näppärästi kirjekuoressa :)
Olisitpa lähempänä ni heti tulisin...
VastaaPoistaMeil sipulit kuivatetaa kaupunkikodin parvekkeella. Kumma kyllä kissat tykkää makoilla niitten seassa...
Meillä yksi kissoista on myös ihan villinä valkosipuliin. Pihistää purkista oman kynnen heti, jos kansi jää auki. Tavallisia sipuleita meillä ei enää kasvatetakaan, kun ei minun sisuskalut kestä sitä(kään) herkkua.
VastaaPoistaLuultavasti minun valkosipulini ovat juuri noita sinun Alexandran lapsenlapsiasi. En ole saanut minäkään varsia letille, mutten ole arvannut, että se on lajiominaisuus.
VastaaPoistaJuuri tänään minäkin pistin omat talvivalkosipulini multiin! Taitaa olla samaa lajia.
VastaaPoistaVoi ihanuutta, omia valkosipuleita, täytyykin ottaa selvää, mistä tuollaisia saisi! Olemme olleet valkosipulinpuutteessa tämän vuoden, kun kaupasta ostettavat ovat järjestään kiinalaisia, ja mehän emme tieten tahtoen mitään sellaisia uskalla suuhumme laittaa.
VastaaPoistaYmmärsinkö oikein, että tarjoudut lähettämään noita ihania valkosipulin itusilmuja postitse?
VastaaPoistaJos näin on, niin todella olisin kiinnostunut aiheesta. Minulla ei ole koskaan ollut valkosipuleita. Vain ruoho- ja ilmasipuleita. Siis...
Kyllä vaan, Nettimartta. Tuolta yläkulmasta oikealta löytyy minun sähköpostiosoitteeni. Pistän kirjekuoren tulemaan, kunhan saan postiosoitteesi. Silmut ovat suurehkon siemenen näköisiä. Ne voi kylvää nyt heti. Kasvattavat jo varhain keväällä kapean, ruohomaisen varren ja maan alle lannoituksesta ja kastelusta riippuen noin sormenpään kokoisen pallon. Ne nostetaan elokuussa ylös, kuivatetaan ja istutetaan uudelleen, vähän harvempaan lokakuussa. Pistä toki osoitetta tulemaan :)
VastaaPoista