Ei pitäisi olla näin mainoksen orja. Viime viikolla sain sähköpostiini erään verkkokaupan "kerhon" jäsenille tarkoitetun tarjouksen kukkasipulipaketeista. Tilasin heti yhden, sillä mukana sattui olemaan himoitsemaani lehtolaukkaa, keltaista helmililjaa ja ihanan väristä liilanpunaista krookusta. Muutaman tunnin kuluttua sain vastauksen tilausviestiini. Paketit olivat kuulemma loppuneet.
Harmistuksesta toivuttuani huokasin helpotuksesta, iloitsin rahansäästöstä ja siitä, ettei tarvinnut ryhtyä laajentamaan kukkapenkkiä. Tänään sain sitten yllättäen viestin, että kyseisestä verkkokaupasta tilaamani kukkasipulit ovat saapuneet asiamiespostiin. Yllätykset eivät loppuneet siihen. Kun aukaisin paketin, sain lukea, että osa tarjouksessa luvatuista sipuleista oli korvattu toisilla, juuri ne himoitsemani kauniin väriset laukat, helmililjat ja krookukset.
Toiveikkaana, mutta pahaa aavistellen aloin penkoa pakettia ja pahimmalla mahdollisella tavalla oli käynyt. Puolet kolmensadan sipulin pakkauksesta oli nyt sellaisia, jotka eivät talvehdi näillä seuduilla, eli virvanarsisseja ja heinätähtiä. Hyvä, etten itkua vääntänyt.
Tiedänhän minä, että voisin palauttaa paketin ja vaatia rahat takaisin. Olen sellaiseen kuitenkin liian laiska ja suoraan sanottuna säälin myös hiukan sekä yrittäjää, jolle ilmeisesti on jäämässä paljon sipuleita käsiin ja kasviparkoja, jotka ovat tuomittuja pois heitettäväksi, ellei niille löydy sopivaa talvehtimispaikkaa.
Meidän huushollissamme EI mitään sieviä sipuli-istutuksia pöydän koristeeksi väsätä, sillä kissat pistelevät sellaiset poskeensa alta aikayksikön. Hyötäminen ei siis tule kyseeseen.
Järjestän sitten arvonnan jo nyt, vaikka olin ajatellut pistää sellaisen pystyyn vasta myöhemmin, siinä vaiheessa, kun laitan Kanttorilan puutarhan kevääseen saakka talvilepoon.
Kirjoitan siitä erillisen postauksen. Koska arvonta on kaikkien lukuisten blogieni yhteinen, palkintoina tulee olemaan myös muuta kuin kukkasipuleita. Sipuleilla on nyt kuitenkin kiire maahan, joten aikataulu on tiukka. Arvon palkinnot jo maanantaina ja pistän paketit saman tien postiin.
Mukaan pääsee kommentoimalla jotain tähän postaukseen, tai Talviunilla-blogiini, jonne kirjoitan vielä erillisen, yksityiskohtaisen postauksen tästä arvonnasta. Tervetuloa mukaan. Voittajat saavat valita palkintonsa lappujen nostojärjestyksessä, joten niitä hemmetin heinätähtiä ei riesaksesi välttämättä siunaannu, vaikka voittaisitkin, ellet sellaisia välttämättä tahdo :)
Nyt se sitten rysähti kerralla niskaan - nimittäin talvi. Vielä eilen kosmokset ja kehäkukat kukkivat. Aamulla ne jo riiputtivat päätään ja iltapäivään mennessä nuo kosmoskukan varret olivat muuttuneet mustiksi.
Portailla muratti näyttää vielä elävältä ruukussa. Kuinkahan pian pitää kerätä loputkin pihakoristeet pois, etteivät jää lumen alle.
Mukavan lämminhän tämä syksy on ollut. Pimeyttä silti riittää. Pyhäinpäivän kunniaksi purkitin vähän valoa kyökin rappusille. Parempi sekin kuin ei mitään ja tulipa korkeille lasipurkeille jotain käyttöä. Noihin ei meillä mitään säilötä, kun ovat niin suuria, että yksi tuon kokoinen hillopurkillinen taitaisi riittää koko talveksi ja jäisi vielä hiirillekin.
Viime vuonna tähän aikaan Kanttorilan pihalla kohosi hanget korkeat nietokset. Nyt ei parane valittaa. Ainakin minä, joka en lainkaan pidä lumesta, olen tyytyväinen.
Monet alkukesän kukkijat aloittelevat varovasti toista kierrosta. Muun muassa noita kurjenkelloja on auennut joka puolella pihaa. Olen antanut niiden ihan rauhassa levitä pensaiden ja puiden juurelle. Meillä niitä alueita ei hoideta. Onpa jotain kaunista sitten sielläkin.
Tämmöinen yllätys ilmaantui keltaisten lehtien peittämään perennapenkkiin. Komeamaksaruohona sen ostin tavaratalon "näännytettyjen taimien osastolta" juhannuksen jälkeen. Odotin siihenkin sellaista purppuranpunaista kukkaa, jollaisia tähän asti näkemäni komeamaksaruohot ovat olleet. Mukava ylläri - onpa nyt sitten mikä tahansa.
Arvat on karvaisen onnettaren toimesta heitetty - pitkin pöytää. Koska Muskakisu innostui saamastaan kunniatehtävästä niin kovasti, että huitaisi kerralla viisi lappua kiposta, jaetaan nyt sitten viisi palkintoa neljän sijasta. Voittajat ovat Magdalena Hai, tiuku, Nettimartta, Satu ja Hippokampustaja. Palkinnot voi periä pistämällä postiosoitteensa tuonne sähköpostiini ja kertomalla, minkä palkinnoista haluaa.
Aamulla Vinskikissaa kiusasi ikkunan läpi nälkäinen talitintti. Se tanssahteli ikkunalaudalla, kunnes hoksasin viedä sille tuohon pähkinäpalloon ruokaa. Vaikka maa onkin sula, linnut ovat päättäneet, että nyt on ihmisten aika tällä pihalla ryhtyä vastaamaan tarjoilusta. Ovat nuo pikku siivekkäät toki palkkansa ansainneet, kun ovat koko kesän pitäneet tuhohyönteiset kurissa.
Piiskukissaa kiusasi sangollinen suppilovahveroita, jonka joku oli laskenut kissojen ruokapöydälle. "Ei tuommoisia voi kissa syödä", se kävi äänekkäästi ilmoittamassa minulle.
Kasvimaalla kiusasin kissoja asettelemalla sinne pystyyn tuommoisia haaraisia risuja ja tikkuja. Olivat nimittäin naapurin pitkähännät käyneet heti kaivelemassa pissakuoppiaan, kun alkuviikosta sain pari penkkiä mullokselle ja porkkanan siemenet sekä valkosipulit mullan alle.